Alkukesän leffoja

Kesän helteillä on mukavaa suunnata hyvin ilmastoidun elokuvasalin viileyteen... paitsi että monessa tapauksessa ulkona on saattanut olla viileämpää kuin saleissa! Noh, siitä huolimatta nämä leffat koin tiketin hinnan arvoiseksi:

Wonder Woman

Tätä leffaa yritettiin tehdä Hollywoodissa kauan – siis todella kauan. Joss Whedon kynäili kässärin ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten, mutta projekti ei saanut millään tuulta alleen. Liekö syy sitten se, että jokin aika sitten kätköistä pintaan pullahtanut (todennäköisesti hiomaton sellainen) kässäri oli avoimen seksistinen ja ihmenaisen kieltämättä näyttävällä fysiikalla mässäilevä. 

Tuuli kääntyi, kun projekti annettiin Patty Jenkinsille. Sinänsä merkittävää, että naisia ei olla juuri nähty ohjaamassa enimmäkseen miehisenä viihteenä pidettyjä supersankarileffoja. Wonder Woman on kuitenkin suuri poikkeus, ja todennäköisesti tunnetuin naishahmo vaikka mukaan lukisin Marvelin sekä DC:n sankarittaret. 

Onkin ilahduttavaa, että Jenkins onnistui, sillä hänen visionsa ihmenaisesta kääntää koko DC:n cinemaattisen universumin kurssia huomattavasti valoisampaan suuntaan. Siinä nähdään pitkästä aikaa sellainen syntytarina, jonka katsoja oikeasti haluaa nähdä ja josta on todella helppoa kiinnostua. 

Eikä leffa ole niin synkkä kuin DC:n rymistelyt yleensä, muttei myöskään lähes loputtomalla tahdilla vitsejään laukova Gurdians of the Galaxy vol.2. Teos löytää oman, toimivan tasapainonsa huumorin ja vakavien hetkien välille, jotka Gal Gadotin ja Chris Pinen karisman ansiosta toimivat mainiosti. 

Pirates of the Caribbean: Salazar's Revenge

Kävin katsomassa Jack Sparrowin uusimman sekoilun itse asiassa vasta eilen, kun Finnkinon superpäivän ohjelmistossa ei löytänyt muutakaan kiinnostavaa. 

Karibian piraatit tuntuivat muuttuneen sitä valjummiksi, mitä pidemmälle leffasarja on edennyt. Ensimmäisessä osassa Depp loi hahmonsa ratkiriemukkaat maneerit, ja ne pitivät katsojat viihdyttyneinä takuulla läpi koko parituntisen seikkailun, jonka audiovisuaalisuus oli juuri niin hyvää kuin Jerry Bruckheimerin tuotannoilta sopii odottaa. 

Salazar's Revenge on jo sarjan viides, ja siinä alkaa jo väistämättä tuntua kertaalleen syödyn aterian makua. Yhä komeaa, viihdyttävää ja paikoitellen hauskaakin, mutta tuntuu, että tarinaa ollaan vuoltu kuin aiempien osien tähteistä. Onneksi lopussa sentään jää tyytyväinen olo siitä, että leffassa myös sidotaan kiinni aiemmin avoimeksi jääneitä juonilankoja, joiden setviminen tavallaan oikeuttaa elokuvan olemassaolon. 

Depp on edelleen mainio roolissaan, tosin rommille person hahmon tuttuus syö tältä terävyyttä. Parhaaksi anniksi jää ehdottomasti takauma, jossa tietokonevelhot ovat luoneet katsojien iloksi nuoren, nousuaan tekevän Jack Sparrown, joka vieläpä näyttää sataprosenttisen uskottavalta.


Hyvää juhannusta!